Tulkintoja ravitsemuksesta ja barometreista


Kasviksia, marjoja ja hedelmiä syö suosituksen mukaan vain 500 g päivässä 14 % miehistä ja 22 % naisista.

Tammikuussa julkistettiin THL:n toimesta Finravinto-tutkimuksen tulokset, tutkimus tehdään 5 vuoden välein vuodesta 1982. Tutkimus selvittää suomalaisten aikuisten ihmisten syömistottumuksia ja ravitsemuksen koostumusta.

Tutkijat ovat vetäneet omat johtopäätökset (“Aikuisten ruokavalio on kaukana suositeltavasta”), minä vedän omani. Myönnän, etten lukenut koko tutkimusta alusta loppuun kuin vain diagonaalisesti, joten otan vastuun, jos teen faktavirheitä.


Ensimmäinen asia johon puuttua, on tutkimusmenetelmä. Tutkimuksessa käytettiin 18-74 vuotiaiden 3099 henkilön 2 vuorokauden ruokapäiväkirjaa. Ruokapäiväkirja koostui henkilöiden arvioimasta annoksesta, ruokaa ei edes punnittu. Sen verran, mitä olen kokenut ihmisten ruokapäiväkirjan pitämisestä, voin sanoa, että kyseessä on hyvin subjektiivinen ja vahvasti virheille altistava keino. Varsinkin, kun kyseessä on ihmiset, jotka eivät ole tottuneet pitämään ruokapäiväkirjaa ja eivät käytä vaakaa. Toinen ongelma on ihmisen tieto siitä, että häntä seurataan ja vaistomainen halu tyydyttää tutkijaa. 9 ihmistä 10:sta, jolta kysyn syömistottumuuksista vastaanotolla (sairas tai ei, ylipainoinen tai ei) sanovat automaattisesti, että he syövät terveellisesti (mikä on statistisesti mahdotonta). Ihmettelen kyseistä tutkimusmenetelmää, mutta toisaalta kyllä ymmärrän, että 3099 ihmisen tarkempi seuraaminen ja ohjeistaminen olisi valtavan iso määrä työtä.


Tutkimuksen perusteellisen yhteenvedon löydät: TÄSTÄ

Hyvä visuaalinen yhteenveto: TÄSTÄ



Ateriointi.

Aterioita on keskimäärin 7x vuorokaudessa. Mukaan oli luokiteltu myös kaikki välipalat, esim. lasillinen vettä, herkuttelut ja snackit. Eli 7x ei ole oikeasti aterioiden määrä, vain se, kuinka usein ihminen jotain syö tai juo.

Lähes kaikki tutkittavat, 97 % miehistä ja 96 % naisista, nauttivat aamupalan ainakin toisena haastattelupäivänä” Kyseenalaistaa vahvasti, että melkein kaikki ihmiset syövät aamupalan (jos mukaan ei ole luokiteltu aamukahvia). Toinen kyseenalainen asia on “ainakin toisena haastattelupäivänä” - ilmeinen merkki siitä, että ihmiset yrittävät kertoa sitä, mitä haastattelija haluaa kuulla.


Elintarvikkeiden kulutus

Kasviksia, marjoja ja hedelmiä syö suosituksen mukaan vähintään 500 g päivässä 14 % miehistä ja 22 % naisista.” Melkein luotettava tulos, todennäköinen lukema on alle 10%. Me emme tähänkään asti syö kasviksia riittävästi, emme saa tarvittavaa kaliumia eikä kuitua vaikka kyseessä onkin vähäkalorinen ja suhteellisen halpa ruoka. Yksi isoimpia kehityskohteita.

Punaisen ja prosessoidun lihan käyttösuositus ylittyy 79 %:lla miehistä.”. Asia mihin toistuvasti tutkimuksessa törmätään on se, että miehet syövät epäterveellisemmin kuin naiset - enemmän prosessoituja ruokia, enemmän alkoholia, enemmän punaista lihaa, enemmän kaloreita, enemmän ravintoloissa jne. Ja tästä syystä miehet myös kuolevat aikaisemmin.

Sokerilla makeutettuja juomia, leipiä, muuta nopeaa hiilihydraattia, turhia rasvan lähteitä tulee kaikissa ikäryhmissä ja sukupuolissa selvästi turhan paljon, tässä ei mitään uutta, tiedossa se on ollut jo muutaman kymmentä vuotta. Toivottavasti 5 vuoden päästä tehtävässä tutkimuksessa on selvä laskutrendi.

Kasvisten lisäksi harmittavin lukema, asia, mitä syödään erittäin vähän (27-36g/vrk) on kala. Suomalainen ihminen eläisi heti 10 vuotta vanhemmaksi, jos vaihdettaisiin punainen liha kalaksi kokonaan! Syökää kalaa! Rasvaista kalaa!



Miesten energian saanti oli keskimäärin 9,5 MJ (2260 kcal) ja naisten 7,3 MJ (1756 kcal) päivässä.“ Aliraportoijia todettiin naisista 22% ja miehistä 28%. “Kun aliraportoijat poistettiin laskennasta, päivittäinen energiansaanti oli suosituksen rajoissa, keskimäärin 10,5 MJ (2510 kcal) miehillä (n=565) ja 8,1 MJ (1940 kcal) naisilla (n=683).” Pidän korjattua lukemaa silti selvästi liian pienenä. Vaikka en pysty siihen tarjoamaan luotettavaa lukemaa, voin empiirisestä kokemuksesta sanoa, että emme kansana lihoisi jatkuvasti eikä diabeteksen määrä kasvaisi valtavasti joka vuosi, jos me söisimme  “suositusten rajoissa”. Todennäköiset lukemat ovat 200-500 kcal/vrk isommat, mutta myönnän, että tämä on oma arvioni. Valtavan iso määrä kokonaisenergiasta tulee klo 16-24 välillä - iltasyöminen on yleinen. Tapa, minkä kanssa pitäisi paljon tehdä työtä.


Proteiinit

Melkein hyväksyttävällä tasolla. Proteiinin laatu on toki ihan eri asia.


Hiilihydraatit

Naiset 177 g/vrk ja Miehet 219 g/vrk. Tutkijat pitävät tätä määrää riittämättömänä, koska ei täytä suositusrajaa. Ensimmäinen ongelma on toki se, että todennäköinen hiilihydraattimäärä on merkittävästi isompi. Toinen ongelma on se, että suositus käskee syömään VÄHINTÄÄN 45% kokonaisenergiasta, mikä pitäisi olla vuodella 2019 jo hyvin kyseenalainen asia, ottaen huomioon, mistä lähteestä hiilihydraatit tulevat (vehnäleipä - oikeasti?). Vaihdetaan ne hiilihydraatit ainakin täysjyvätuotteisiin, niin on asiasta myös jotain hyötyä. Lopetetaan liiallinen vehnän ylisyönti, syödään vaikka Kaurasydäntä (kauraleipä).

Luonnollisesti lisättyjen sokereiden määrä ruokavaliossamme 39g/vrk ja 43g/vrk on turhan korkea. “Raaka-ainetasolla sekä miehet että naiset saivat yli 40 % sakkaroosista sokerista ja makeisista, joita laskenta ei pysty hajottamaan ainesosikseen”.



Rasvat

Sekä rasvan määrä, että koostumus ovat väärin päin. Tutkijoiden mukaan ⅓ ihmisistä syövät liikaa rasvaa. Liian vähän rasvaa ei syönyt melkein kukaan. Itse en pidä sitä ongelmana vain sitä, mistä se rasva koostui. Isoin osa rasvasta on kova rasva tai prosesoitu rasva (mm. transrasvat). Kalasta ja kasviksista, siemenistä ja pähkinöistä, mistä näitä pitäisi oikeasti tulla, tulee näitä hävettävän vähän - noin 10% kokonaismäärästä.


En rupea jokaista pikkuasiaa enää avaamaan tässä. Positiivisena on se, että D-vitamiinin saanti on lisääntynyt. 20-25% ihmisistä saavat kuitenkin ruoasta liian vähän vitamiineja. D-vitamiinin lisäksi isoimpana ongelmana pidän sitä, että kaliumin ja magnesiumin saanti ovat liian vähäisiä.


Yhteenveto:

Tutkimusmenetelmä on hyvin kyseenalainen, mutta se on barometrin tarkoitus. Olla suuntaa-antava. Suuntaa-antavasti tulokset kertovat surullista tarinaa. Syömiskultuurimme on pahasti pielessä ja selittää isolta osalta, miksi me voimme “terveydenhuollon kultakaudella” niin huonosti. Meillä on vielä hyvin pitkä tie terveellisempään ravitsemukseen.




9 katselukertaa
Jakobin kanavat
  • Facebook - White Circle
  • Twitter - White Circle
  • YouTube - White Circle
  • Instagram - White Circle